Äänestäminen kannattaa melkein aina

Keskustelussa kunnallisvaalien alhaisesta äänestysprosentista törmäsin linkkiin Akateemisen talousblogin kirjoitukseen, jonka mukaan äänestysaktiivisuus on yliarvostettua. Kirjoitin sinne kommentinkin ennen kuin tajusin, että alkuperäinen kirjoitus oli viime vuodelta. Vaikka kirjoitus on monin tavoin ansiokas, sen näkökulma tuntuu aika kapealta.Jos ei ole vaalipäivään mennessä seurannut yhtään politikkaa, kirjoittajan mukaan oikea ratkaisu on jättää äänestämättä, alkaa seurata asioita ja äänestää seuraavissa vaaleissa. 

Olen samaa mieltä siitä, että yksittäisestä asiasta päätettäessä on hyvä neuvo jättää äänestämättä tai äänestää tyhjää, kun ei ole asiaan perehtynyt. Esimerkkinä taloyhtiön putkiremontin vaihtoehdot. Kun katsotaan kuviota laajemmin – valtiollisissa tai kunnallisissa vaaleissa äänestämistä – se on demokratialle vaarallinen neuvo.

Äänestämässä käyminen vahvistaa sidettä poliittiseen päätöksentekoon. Luulen, että vaaleissa äänestänyt henkilö todennäköisemmin seuraa asioita seuraavan vaalikauden aikana kuin se, joka ei äänestänyt. Ainakin vähän. Kun on äänestänyt, todennäköisesti katsoo tuloksista, pääsikö oma ehdokas läpi. Ehkä myös seuraa, mitä ehdokas tekee jatkossa, jos tuli valituksi. Hyvässä tapauksessa on seuraavissa vaaleissa paremmin perehtynyt vaihtoehtoihin.

Tavoite on tietenkin, että äänestäjät olisivat perehtyneitä vaihtoehtoihin ja tekisivät harkitun päätöksen. Edustuksellisessa demokratiassa vaaleissa kuitenkin valitaan henkilöitä, joiden tehtävä on perehtyä tarkemmin päätettäviin asioihin, joten äänestäjän ei tarvitse välttämättä olla kaikista asioista perillä.

Jos vain tosi hyvin politiikasta perillä olevat äänestäisivät, päättämässä olisivat ennen kaikkea koulutetut ja kohtuullisesti toimeentulevat ihmiset. Valitut olisivat ehkä viisaita ja älykkäitä, mutta väkisinkin edustaisivat enemmän omanlaistensa etua kuin niiden, jotka eivät äänestä. Siksi voi olla ihan mielekäs valinta äänestää ehdokasta myös melko randomilla. Jos ei ehdi tutustua vaihtoehtoihin tarkemmin, voi äänestää ehdokasta, johon on edes joku yhtymäkohta, kuten oman ikäistä, samankaltaisesti koulutettua, omalla kylällä asuvaa, tuttua tai tutun tuttua puolueesta, joka herättää vähiten negatiivisia mielleyhtymiä. Jo puolueen vaalijulisteesta selviää yleensä ehdokkaiden sukupuoli, ammatti, ikäluokka ja kuvan perusteella jotain elämäntyylistä. Jakkupuku ja huoliteltu meikki antavat eri vaikutelman kuin risuparta ja rastatukka. Jos valinta myöhemmin osoittautuu huonoksi, tietääpähän ainakin, ketä ei äänestä seuraavissa vaaleissa.

Äänestämättä jättäminen tarkoittaa useimmissa kunnissa sitä, että päättämässä on enemmän keski-ikäisiä keskiluokkaisia miehiä. Päätöksenteossa jää huomiotta paljon sellaista tietoa, jota on tyypillisemmin muilla väestöryhmillä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *